aatteiden täyttämä ruumis
kaikuu tyhjyyttään
vailla arvoa, vailla rakkautta
teljettynä
ajan hiekka käy vähiin
silti vapaus mua odottaa
ihmishengen korjuu
ymmärrä en, miksi
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
"Luova kirjoittaminen"-opintojakson aikaansaannoksia sekä muita sekalaisia kirjoitelmia.
Tiivis runo, josta välittyvät edellisen tekstisi tunnot. Runon voi tulkita toisinkin (kuvannollisemmin), jos ei ole lukenut edellistä tekstiäsi.
VastaaPoistaRunossa voisi olla otsikko.
Sulautuu edelliseen tekstiin hienosti.
VastaaPoistaOlisi hauska kokeilla, miten tulkitsisin tämän ilman tietoa pohjatekstistä.
Hyvin sopii edelliseen tekstiin ja tiivistää sen. Otsikkoa jäin kans kaipaamaan...
VastaaPoistaOmasta mielestä otsikottomuus sopii, kun tietää aiheen. Täyttää tehtävänsä ja valottaa pommimiehen ajatusmaailmaa.
VastaaPoistahjuva runo, hieno, tiivis. otsikotta toimii minustakin.
VastaaPoista